Haapaniemi 40 vuotta Kirkkonummen kehittämisessä mukana

Haapaniemi 40 vuotta Kirkkonummen kehittämisessä mukana

Julkaistu:

”Useimmiten hienoja, mutta välillä rankkojakin hetkiä”

Juttu julkaistu Kirkkonummen Sanomien numerossa 19 7.3.2021 (juttu löytyy täältä)

Nykyinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi on tehnyt pitkän ”uran” Kirkkonummella eri luottamushenkilötehtävissä. Sinä aikana pienestä alle 20.000 asukkaan teollistuneesta maalaiskunnasta on kehittynyt yli 40.000 asukkaan vireä, menestyvä ja Suomen toiseksi suurin kunta.

-Kunnan kehittämisessä on ollut vuosien saatossa välillä todella nopeaa ja hyvää kehitystä, välillä on vauhti hidastunut ja meillä on ollut huolestuttavankin hiljaista syntyvyyden ja muuttovoiton suhteen. Asiantuntijoiden tutkimusten ja tilastojen mukaan Kirkkonummen hyvinvointi ja hyvä talous rakentuvat pääosin muuttovoittoon. Sitä ja hyviä palveluja on ollut ilo olla kehittämässä kymmenien hienojen muiden päättäjien ja virkamiesten kanssa, kertoo Haapaniemi.

Kirkkonummen vahvuus on Haapaniemen mukaan edelleen turvallisessa, viihtyisässä ja luonnonläheisessä pientalovaltaisessa asumisessa sekä hyvissä palveluissa. Hänen mukaansa päättäjät ovat melko yksimielisiä siitä, että asemien seuduille ja kunnan keskustaan tarvitaan asumisen tarjontaa laajentamaan myös laadukkaita kerrostaloja sekä yritystoimintaa ja kaupallisia palveluja.

Kaikki alkoi KKN:stä ja nuorisolautakunnasta

Timo Haapaniemi toimi 1970-luvun lopulla aktiivisesti Kirkkonummen Kokoomuksen Nuorten puheenjohtajana ja loi yhdessä kavereidensa kanssa KKN-ilmiön. Kokoomusnuorissa oli lähes 300 jäsentä, oma toimitila Heikkilässä, oma jäsenlehti ja alueen kuuluisimmat diskot, joissa kerättiin varoja toimintaan ja järjestettiin nuorille turvallisia tapahtumia. Siitä toiminnasta Timo ponkaisi vuonna 1977 kunnan nuorisolautakuntaan.

-Muistan vieläkin elävästi pääosin Masalan Ljusdalassa pidetyt KKN-diskot, kun poliisit tulivat paikalle katsomaan, miten diskoissamme sujuu ja totesivat, että täällähän on hyvin homma hanskassa. Järjestysmiehinä oli yhdistyksen ja karateseuran jäseniä, joten häiriöt olivat vähissä, vaikka nuorisoa oli niin paljon, että osa joutui olemaan pitkän aikaa pihalla turvallisuusmääräysten takia, muistelee Haapaniemi.

Kokoomusnuoret ajoivat silloin voimakkaasti nuorison aseman parantamista, nuorisotilojen saamista, uimahallia ja muita liikuntapaikkoja sekä kevyenliikenteen väyliä eri puolille kuntaa.

Haapaniemi valtuustotyöhön 1981

Haapaniemi oli kokoomusnuorten ehdokkaana ensimmäistä kertaa kuntavaaleissa vuonna 1980. ”Kokoomuksen uusi vahva nimi” saikin 114 ääntä ja nousi valtuustoon. Nuorisolautakunnan lisäksi tekniikasta innostunut Timo valittiin myös tekniseen lautakuntaan sekä kunnanhallituksen kokoomuslaisen puheenjohtajan Kari Tuovisen varajäseneksi.

-Teknisen lautakunnan työssä opin paljon kunnan toiminnasta. Lautakunnan puheenjohtajana oli jämäkkä insinööri Kalevi Männikkö (RKP), joka ohjasti nuoren uuden jäsenen innokkuutta oikeille urille lautakuntatyössä, muistelee Haapaniemi.

1981 aloittaneessa valtuustossa demareiden valtuustoryhmä oli suurin, RKP oli toinen ja kokoomus kolmanneksi suurin ryhmä. Merkittävää oli SKDL:n eli vasemmistoliiton edeltäjän suuri vaikutus neljänneksi suurimpana ryhmänä Kirkkonummelle. Tuohon aikaan kunta oli vahvasti teollistunut Nokian kaapelitehtaan, Suomen Sokerin, LM Ericssonin ja muiden teollisuusyritysten myötä.

Viisi kertaa kymmenestä kunnan ääniharava

Toisella yrityksellä Timo Haapaniemi oli vuoden 1984 vaaleissa kokoomuksen ääniharava, mutta koko kunnassa vasta seitsemäs. Niissä vaaleissa vihreät nousivat Kirkkonummella Sirkka Sunin vetämänä vahvasti mukaan kuntapolitiikkaan neljällä valtuutetullaan.

-Vihreät toivat piristävän ruiskeen kunnanvaltuustoon. Heidän kanssaan oli jo silloin mukava tehdä monissa asioissa yhteistyötä, vaikka olimme monista asioista eri mieltäkin, muistelee Haapaniemi.

Haapaniemi nousi ehkä monille yllättäen kunnanhallituksen jäsenestä sen puheenjohtajaksi jo vuonna 1987. Siihen aikaan puhuttiin, että hän oli yksi maan nuorimmista puheenjohtajista.

-Kyllä minua pidettiin kohtuullisen iäkkäässä ja kokeneessa puheenjohtajien joukossa poikasena. Ei se tosin haitannut, kun puku ja kravatti päällä sentään näytin ikäistäni kypsemmältä, nauraa Timo.

Valtuuston työskentelystä oppia tuli roppakaupalla jämäkältä pitkäaikaiselta puheenjohtajalta Gretel Hemnelliltä, joka kaitsi niin omiaan RKP:ssä kuin muitakin valtuutettuja napakasti, mutta ystävällisen arvostavasti.

-Yksi sykähdyttävimmistä hetkistä toisella vaalikaudella oli se, kun Gretel julkisesti nimesi minut ”Kokoomuksen nuoreksi leijonaksi”. Nykypäivänä toivon voivani olla omalta osaltani innostamassa, auttamassa ja nostamassa uusia valtuutettuja vastuullisiin tehtäviin, pohtii Haapaniemi.

1988 kunnallisvaaleissa Haapaniemi nousi koko kunnan ääniharavaksi 559 äänellään. Sen jälkeen hän ollut vielä neljä kertaa kunnan ääniharava. Ennätystulos lähes tuhat ääntä tuli 2008 vaaleissa. Tuon ennätyksen rikkoi reippaasti viime vaaleissa kansanedustaja ja kunnanvaltuuston nykyinen puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

-Totta kai isot henkilökohtaiset äänimäärät ovat olleet hienoja ja osin niiden avulla ja hyvällä ehdokasjoukolla olemme nostaneet kokoomuksen ykköseksi Kirkkonummella jo vuonna 1996. Pitää kuitenkin muistaa, että kunnan asioiden hoitaminen on laajaa ja rakentavaa yhteistyötä yli puolue- ja ryhmärajojen. Valtuustossa ei millään ryhmällä, eikä kenelläkään henkilöllä ole yksinvaltaa. Se on hyvä muistaa, korostaa Haapaniemi.

Ryppyjä RKP-rakkauteen

Kokoomuksen pitkäaikainen yhteistyö RKP:n kanssa ajautui väliaikaisesti karille 80-luvun lopulla ja demarit hakeutuivat Ossi Heinosen johdolla mukaan yhteistyöhön kokoomuksen kanssa. Yhteistyökuviot olivat kuitenkin silloin myllerryksessä ja sitä tehtiin usein kolmen suurimman ryhmän voimin.

RKP oli kunnallisvaalien 1992 voittaja yhdessä SDP:n kanssa. Ne löysivät toisensa ja jakoivat keskeiset paikat keskinäisellä sopimuksellaan. Kokoomus jäi hetkeksi sivuraiteelle päätöksenteosta.

-”Jokainen tsäänssi on mahdollisuus”, sanoi aikanaan Matti Nykänen. Totta se on. Uusi yhteistyöakseli oli ikävä kokoomukselle, mutta henkilökohtaisesti se antoi minulle mahdollisuuden keskittyä enemmän nuorkauppakamarin toimintaan, kuvailee Haapaniemi.

Nuorkauppakamarin kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä Haapaniemi ammensi uusia ideoita ja laajensi verkostoaan maailmalle. Tapaamiset, kokoukset, seminaarit ja keskustelut maailmalla mm. YK:ssa avasivat silmiä kansainvälisiin haasteisiin. Monacon kruununprinssi Albert sekä Japanin prinsessa Nori olivat mielenkiintoisimpia keskustelukumppaneita yritysjohtajien lisäksi. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohella nuorkauppakamari opetti tiimityötä ja syvensi viestinnän. Tekemällä oppii, kehuu vuoden 1995 kansallinen puheenjohtaja JCI-toimintaa.

Vaalien jälkeisten luottamushenkilöiden valintojen taktikointi on jäänyt nykyisin pois, koska Kirkkonummella on käytössä kaikkien ryhmien hyväksymä pisteytysjärjestelmä. Sen mukaan paikat jaetaan vaaleissa saatujen äänimäärien perusteella. Se ehkäisee valintojen taktikointia ja klikkiytymisiä, jota aiemmin on aiheestakin arvosteltu.

-Arvostamani ympäristöaktivisti ja viestinnän ammattilainen Pekka Poutanen oli pisteytysjärjestelmän ”isä” Kirkkonummella. Hän toi meille kehitetyn mallin toimiessaan Espoon viestintäjohtajana ja meillä vihreiden luottamushenkilönä, kehuu Haapaniemi.

Suursataman vastustaminen oli valtava ympäristöteko

Kantvikiin puuhattiin 1990-luvun puolivälissä suursatamaa, joka kilpaili Vuosaaren sataman kanssa. Vuodessa 10-12 miljoonaa tonnia kappaletavaraa välittävää satamaa vastustettiin ja puolustettiin Kirkkonummella eri tahoilla intohimoisesti. Vaikutukset koko alueelle ja sekä laiva- että rekkaliikenteelle olivat suunnitelmien mukaan valtavat. Myös kuntaa haluttiin mukaan satamayhtiöön.

Ratkaisevissa äänestyksissä valtuustossa demarit ja pääosin kokoomus kannattivat satamaa. Kaksi kokoomusvaltuutettua äänesti suursatamaa ja omaa ryhmäänsä vastaan. Toinen heistä oli Haapaniemi. Äänestyksessä satamayhtiöön meno tyrmättiin niukalla kolmen äänen erolla. RKP ja vihreät olivat myös satamaa vastaan.

-Ratkaisuäänemme vastustaa hanketta herättivät aika paljon porua omassakin porukassa. Paneuduin itse silloin todella perusteellisesti asiaan, enkä voinut mitenkään hyväksyä yhden kunnan kirkkaimman merellisen asumisen helmen eli Kantvikin alueen pilaamista suursatamalla. Moni alueen asukas ja muiden puolueiden entinen päättäjä on tullut usein vielä viime aikoinakin kiittelemään rohkeuttani olla voimakkaasti hanketta vastaan.

Suursataman sijaan kaikki ryhmät kannattivat sitä, että alueella toimivien Suomen Sokerin ja muiden yritysten tarvitsema pienempi satamatoiminta pitää turvata jatkossakin.

McDonaldsin tulo sai tunteet kuumenemaan 1998

Kummallisin tapahtuma sattui Haapaniemen mukaan sen jälkeen, kun kunnanvaltuusto oli äänestyksen jälkeen hyväksynyt McDonaldsin tulon Kirkkonummelle. Asiasta käytiin paljon vääntöä. ”Mahtuuko se tuolle paikalle, meneekö liikenne sekaisin, miten keskustan kaavoitus suhtautuu pieneen kulmatonttiin jne.?”

-McDonaldsin avajaisten jälkeen seurakunnan pastorit julistivat itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa kahdella kielellä silloisen valtuuston puheenjohtajan Bo Ekstamin ja minut lähes ”pannaan”, koska olimme olleet avaamassa kansainvälistä ”paheiden pesää” ja auttamassa sen tuloa Kirkkonummelle, kertoo Haapaniemi.

Osa ihmisistä poistui kirkosta kesken kaiken. Moni veteraani tuli jälkikäteen jopa ihmettelemään syytösten omituisuutta. Heidän mielestään oli hyvä, että nuorisolle ja muillekin saatiin perheravintola keskeiselle paikalle. No, me otimme kritiikin rauhallisesti kuntalaispalautteena. Olimmehan olleet auttamassa, avaamassa ja toivottamassa tervetulleeksi kymmeniä muitakin yrityksiä kuntaan valottaa Haapaniemi outoa tilannetta.

Sundsbergin Kartanonrannan pitkä tie

Jo nuorena valtuutettuna vuonna 1982 Timo Haapaniemi teki valtuustoaloitteen teknologiapuiston saamiseksi Kirkkonummelle esimerkkinä Silicon Valley. Paikkana olisi ollut hyvin Otaniemestä saavutettavissa oleva Sundsbergin kolmio tai muu vastaava alue. Samaa esitti myöhemmin myös Eke-yhtiöt Hakan konkurssipesältä 1983 ostamilleen alueille. Ajatus sai kannatusta, mutta kaatui lopulta kaavallisiin rajoituksiin.

Sundsbergin alueen kehittäminen nykyiseksi palkituksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi on vienyt todella kauan aikaa. Haapaniemen mukaan aiheesta voisi aivan hyvin kirjoittaa kokonaisen kirjan.

Monien mutkien ja kaavoituskiemuroiden kautta Kartanonrannan alue saatiin vuoden 2000 alkupuolella asemakaavoituksen piiriin, kun koko kunnan yleiskaava oli saanut lainvoiman. Valtuuston puheenjohtaja Gretel Hemnell oli jo 80-luvulla ennakkoluulottomasti ajamassa alueen kaavoittamista asumiseen, mutta sai silloin nihkeästi kannatusta omasta ryhmästään. Sittemmin demareiden Ossi Heinonen ymmärsi hankkeen mahdollisuudet kunnalle ja yhteistyössä kokoomuksen sekä muun muassa keskustan kanssa kehittäminen alkoi vihdoin edetä. Myöhemmin myös moni muu ryhmä hyväksyi kaavoituksen.

-Kartanonrannan aluetta on arvosteltu milloin milläkin verukkeella. Minä pidän sitä yhtenä meidän parhaimmista asuinalueista. Se täydentää hienosti kunnan pientaloalueiden kirjoa ja asukkaat viihtyvät ”Onnellisten kylässä”. Vaikka maanomistajan kanssa käytiin välillä tiukkoja vääntöjä maankäyttösopimuksista, on alueen lopputulos asukkaiden ja kunnan talouden kannalta erinomainen, korostaa Haapaniemi, joka on itsekin perheineen asunut siellä 10 vuotta.

-Sundsbergin postinumeroalueen verotulot asukasta kohti ovat maan kärkeä ja niistä on leikillisesti oltu kateellisia Espoota myöten.

Mikä on parasta Kirkkonummella?

Haapaniemi kiittelee toistuvasti monia kunnan päättäjiä hyvästä yhteistyöstä kunnan kehittämiseksi eri aikoina. Turvallinen ja viihtyisä. Se on yhteinen tavoitteemme.

-Kun luetellaan aikaansaannoksia, joissa olen ollut mukana, on oikein tuoda esiin yhteistyön voima. Sen myötä olemme kehittäneet Kirkkonummesta näin mahtavan kunnan, jolla on hyvä tulevaisuus edessään.

-Parasta on se, että kunta on edelleen luonnonläheinen, lähivirkistysalueita on tiiviimmilläkin paikoilla, monipuolinen asuntotarjonta luo mahdollisuuksia eri elämän vaiheissa asumiseen meillä. Vielä, kun saisimme mahtavat meren- ja järvien rannat paremmin hyödynnettyä asumiseen ja vapaa-ajan käyttöön sekä lisää tulevaisuuden työpaikkoja kuntaan ja verotuloja, olisi Kirkkonummi täydellinen timantti, intoutuu Haapaniemi.

Haapaniemen muistoissa elää moni asia. Uimahallin pitkä tie toteutukseen sekä Pekka Oksasen ja Ari Mennanderin kanssa aikanaan vauhtiin saatu monitoimi-jäähalli, urheilukentät ja liikuntapaikat ympäri kuntaa ja moni muu hieno asia. Prisman tulo keskustaan tehtiin mahdolliseksi muun muassa RKP:n ja useiden muiden tahojen kanssa yhdessä. Prisma aukaisi portit myös Citymarketille ja Kirsikalle. Näiden kauppakeskusten vetovoima on kokonaisuudessaan positiivinen lisä keskustan palveluihin.

Lähes koko kunta on tullut Haapaniemille tutuksi, kun perhe on asunut Jorvaksessa, Heikkilässä, Finnsbackassa, Jolkbyssä, Oitmäessä, Masalassa, Sundbergissa ja Porkkalassa.

-Muutin tänne vanhempien mukana vuonna 1969 ja siitä alkaen olen ollut 100 %:n kirkkonummelainen ja olen ylpeä siitä, herkistyy Haapaniemi.

Timo Haapaniemen luottamustehtäviä:

Valtuutettu vuodesta 1981

Kunnanhallituksen pj

  • 1987-1992
  • 1997-2004
  • 2009-2012
  • 2017-2021

Kunnanvaltuuston pj

  • 2005-2008

Lisäksi

– nuorisolautakunta

– tekninen lautakunta

– KirSin terveyslautakunta pj

Lisää julkaisuja

6.6.2021

Kirkkonummen kouluhankkeet liikkeelle, kunnanhallitus pitää ylimääräisen kokouksen

– Kunnan kokonais­ta­loutta rasittaa tulevina vuosina erityisen paljon Marinin hallituksen vihreiden, keskustan, RKP:n ja vasem­mis­to­liiton tuella ajama maakunta-sote. Se vaikuttaa Kirkkonummen kunnan talouteen todella negatiivisesti. Tämä on otettava huomioon kokonais­ta­louden hallinnan skenaarioissa vaikka toivonkin, että sote-muutos ei toteutuisi esitetyllä mallilla ja rahoi­tus­rat­kai­suilla, painottaa Kirkkonummen kunnan­hal­li­tuksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi.

3.6.2021

Kunnan­hal­li­tuksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi: Kirkkonummen terve talous edellyttää järkeviä päätöksiä ja hyvää yhteistyötä

Kirkkonummella on hyvät edellytykset menestyä myös tulevai­suu­dessa, kun yhteistyössä uskalletaan tehdä järkeviä päätöksiä toimintojen kehittämisessä, nopeammassa tai ripeämmässä kaavoituksessa ja tarpeellisissa inves­toin­neissa.
Kirkkonummi menestyy ja voi tarjota hyvät palvelut asukkaille ja yrityksille verotulojen lisäämisen avulla. Veroja ei pidä korottaa, vaan kunnan pitää saada lisätuloja kilpai­lu­ky­kyisen veroprosentin tuomalla muuttovoitolla ja järkevällä kaavoituksella. Asian­tun­ti­joiden tekemät selvitykset osoittavat kiistatta, että väestönkasvu ja sen mukana verotulojen kasvu ovat kunnan tulevaisuuden tärkeä voimavara ja sitä pitää vaalia hyvällä, ripeällä kaavoituksella.