Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 13.4.2019

Eduskun­ta­vaa­lieh­dokas Timo Haapaniemen mukaan eduskuntaan tarvitaan nyt sellaisia kansa­ne­dus­tajia, jotka ymmärtävät tavallisen ihmisen arkielämää ja sen haasteita. Monet äänestäjät ovat Haapaniemen kanssa käydyissä keskusteluissa tuoneet huolensa esiin siitä, että kansanedus­tajat vieraantuvat tavallisten ihmisten elämästä täysin.

Päätöksenteko kaipaa myös jämäkkyyttä. Kansa ei ansaitse Maakuntasoten kaltaista teatteria. Sote olisi pitänyt kaataa jo kaksi vuotta sitten, kun kävi ilmi, että homma ei etene, eikä siitä ole hyötyä hoitojonojen purkamiseen, eikä palvelujen parntamiseen. Eduskunnan päätök­sen­tekoon kaivataankin nyt vastuul­li­suutta sekä jämäkkyyttä.

Tiet kuntoon

Tiet ovat yksi Timon kärkiteemoista. Suomen tiestö on päästetty surkeaan kuntoon, erityisesti Uudellamaalla. Tänä vuonna teitä pitäisi päällystää noin 4000 kilometriä, mutta vain 1500 kilometriä päällystetään, eli yli puolet tarvittavista korjauksista jätetään tekemättä ja tiestön korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Kun työt jätetään tekemättä korjausvelka ei vaan säily, vaan myös kasvaa ja korjaukset tulevat hinnaltaan jopa monin­ker­tai­seksi.

Tiestön korjausvelka on tällä hetkellä 2 miljardia euroa. Korjausvelka johtuu siitä, että tiestön korjauksiin ei ole annettu riittävästi määrärahoja.

Kunnos­tus­rahoja myönnettiin vuonna 2017 3 300 kilometrille, 2018 2 300 kilometrille ja tänä vuonna vain 1 500 kilometrille. Vuosittain teitä pitäisi päällystää noin 4 000 kilometriä, jotta korjausvelka ei kasvaisi.

Autoilijoilta kerätään tällä hetkellä erilaisina maksuina ja veroina yli 8 miljardia euroa, mutta vain miljardi palautetaan takaisin teiden hoitoon ja rakentamiseen. Rakentaminen vie valtaosan rahoista ja samalla tiet rapistuvat. Se on lyhytnäköistä.

Nyt ehdotettujen tietullien ja maksujen keräämistä perustellaan muun muassa sillä, että rahoja käytettäisiin tiestön parantamiseen. Haapaniemi uskoo, että perustelu on valheellinen ja että rahat on todel­li­suu­dessa tarkoitus ohjata aivan muualle.

Myös tierahojen käyttö kaipaa jämäkkyyttä. Teiden reikien paikkaaminen on vihoviimeistä touhua. Paikkauksista on vain hetken apu eikä se poista itse ongelmaa lainkaan. Teitä pitäisi korjata kerrallaan pidempiä pätkiä, joka olisi rahojen järkevää käyttöä. Tällä hetkellä tienpitoon tarkoitettuja rahoja kuluu enenevissä määrin myös rikkoon­tu­neiden ajoneuvojen korvaus­kus­tan­nuksiin.

Myös konsult­ti­pal­ve­luiden käytöstä voisi säästää kymmeniä miljoonia, teiden huonon kunnon toteamiseen ei tarvita konsultteja, jokainen voi itsekin tuon asian todeta.

Ongelma on myös se, että teiden suolausta on lisätty ja aurausta vastaavasti vähennetty. Tämä kuluttaa teitä entistä enemmän ja suolan, veden ja nastarenkaiden yhteisvaikutus aiheuttaa vaarallisia uria teihin.

Haapaniemi näkee, että teiden kunnon rahoittamiseen voisi ottaa hyvin rahaa esimerkiksi turpeen polton verotuista. Niitä maksetaan tänä vuonna 180 miljoonaa euroa.

– Kyseessä on kaikkein saastuttavin energi­a­tuo­tannon muoto, josta olisi heti luovuttava.

Talous ja työllisyys

Kokoomus on linjannut, että eläkkeiden ja palkkatulon verotusta on kevennettävä miljardilla tulevan vaalikauden aikana. Verojen alennuksia esitetään rahoi­tet­ta­vaksi päästö- ja haittaverojen korotuksilla.

– Pientalojen lämmitystä ei kuitenkaan saa rankaista, vaan ihmisiä tulee kannustaa esimerkiksi maalämmön ja aurin­ko­e­nergian käyttämiseen ja käyttöönottoon.

– Kun verotusta alennetaan, se kannustaa ihmisiä ja yrityksiä työntekoon. Esimerkkinä voi antaa yhteisöveron laskemisen, joka lisäsi verotuottoja.

Työn ja yrittämisen arvostus on nostettava takaisin sille tasolle, jolla se oli ennen. Haapaniemi näkee erityisen tärkeänä pienten ja keskisuurten yrityksien toimin­ta­e­del­ly­tysten parantamisen.

Suomessa on pohjoismaista korkein keskituloisten marginaalivero. Se tarkoittaa sitä, että lisätuloista veroihin menee yli puolet. Tähän on saatava muutos, emmekä halua jatkossa olla tässä asiassa ykköspaikalla. Verotus ei tällä hetkellä kannusta työntekoon.

Myös tukiviidakosta on päästävä eroon. Tällä hetkellä on tapauksia, joissa tukia saavan henkilön ei yksin­ker­tai­sesti kannata mennä töihin. Verotus ja tuet aiheuttavat sen, että töihin menemällä saa satasen enemmän kuin siitä, että on kotona. Työllisyys on nostettava 75 tai jopa 80 % tasolle, joka on normaali pohjoismainen taso. Tukiviidakosta on päästävä eroon ja saada työnteko niin kannustavaksi, että käteen jää työtä tekemällä huomattavasti enemmän.

Ongelma on myös se, että työpaikat ja työttömät eivät kohtaa. Yritysten kanssa on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä, yhtenä keinona tähän on työvoiman kokonais­kus­tan­nusten alentaminen. Työlli­syy­sasteen nostaminen yhdellä prosentilla tuo valtion kassaan miljardin verotuloja.

Vanhustenhoito kuntoon

Kaikki puhuvat tällä hetkellä vanhusten hoidosta ja hoivasta. Kyseessä on tärkeä asia, eikä se saa joutua vaali­huu­to­kaupan kohteeksi. Samat ihmiset ovat päättämässä asioista sekä kotikau­pun­geissaan että eduskunnassa. On selvää, että epäkohtiin on puututtava ja laadun tarkempi valvonta on tärkeää. Asiakkaiden ja omaisten valin­nan­mah­dol­li­suuksia tulee myös lisätä sekä yksityisellä että kunnallisella puolella.

Omaishoidon tuessa on se ongelma, että se hukkuu margi­naa­li­veroon. Keskimäärin tuki on 400-500 euron välillä ja mielestäni voisi harkita, että tuki muutettaisiin verottomaksi.

Laadun­tark­kailuun myös lasten hoidossa on kiinnitettävä huomiota. Kannatan ehdottomasti kaksivuotista maksutonta esiopetusta. Toisen asteen sekä ammatillinen koulutus on tehtävä vetovoi­mai­seksi ja houkut­te­le­vaksi.

Poltto­moot­to­ri­autoja ei voi kieltää

Haapaniemen mukaan kuvitelmat siitä, että poltto­moot­to­ri­autot kieltämällä saataisiin aikaan suuria ympäris­tö­vai­ku­tuksia ovat vahvasti liioiteltuja. Kyseessä on noin 10 % Suomen päästöistä. Ennemminkin olisi kannustettava autokannan uusiutumiseen sekä uusiutuvien biopolt­to­ai­neiden käyttöön. Verotuksella voitaisiin myös kannustaa pienem­pi­pääs­töisiin autoihin ja biopolt­to­ai­neisiin siirtymistä.

– Tällä hetkellä on huolestuttavaa, että verotuksen takia Suomeen tuodaan paljon käytettyjä autoja, jotka aiheuttavat suurempia päästöjä kuin uudet autot.

Liikkumisen kynnystä madallettava

Haapaniemen mukaan on tärkeää saada ihmiset liikkumaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Harras­tus­lii­kuntaa varten tulee olla turvallisia kevyen liikenteen väyliä, polkuja ja latuja. Kirkkonummella tätä työtä on tehty hyvin Antti Kilapan johtamassa vapaa-aikajaostossa. Kirkkonummella on tehty ja tehdään paljon kuntalaisten arkiliikunnan mahdol­lis­ta­mi­seksi ja helpot­ta­mi­seksi. Lähilii­kun­ta­pai­koilla voi liikkua ja koulujen salit ja niiden tehokas käyttö helpottaa liikkujien arkea ja niiden avulla lapsia ja nuoria saadaan liikunnan pariin. Nuorten liikunta voi olla esimerkiksi skeittiparkkia tai pelaamisen ja leikkimisen yhdistelmiä.

Monissa kouluissa on ymmärretty, että liikunta keskellä koulupäivää virkistää aivoja ja parantaa keskit­ty­mis­kykyä.

Liikunnan matalaa kynnystä Kirkkonummella tulee mahdollistaa maksuttomilla ja mahdollisimman edullisilla liikun­ta­pai­koilla. Myös keskustan yleisur­hei­lu­kenttä tulisi saada kuntoon ja kuntalaisten käyttöön.

Koulujen osalta liikun­ta­har­ras­tuksia tulee tukemaan Jokirinteen uuden koulun liikuntasalin mahdollisimman tehokas käyttö ja se tulee toimimaan myös koulun aktii­vi­lii­kut­ta­misen paikkana.

Huolestuttavaa on, että yli 15-vuotiaista nuorista 80 % ei liiku riittävästi. Se on suuri odottamassa oleva terveyspommi, johon tulee puuttua.

Liikunnan kautta lapsi ja nuori oppii myös toimimaan ryhmässä ja saa hienoja yhteisöllisiä kokemuksia, päättää Haapaniemi.

JUSSI SALO, Kirkkonummen Sanomat
http://www.kirkkonummensanomat.fi/neo/?app=NeoDirect&com=6/159/47061/01e3001c16