Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa
26.3.2019

Ylen maanantai-illan Antti Rinteen vaalitentti osoitti, että demarit haluavat kiristää verotusta. Rinne yritti peitellä demareiden veron­ko­ro­tus­linjaa, mutta ei onnistunut siinä. Jos demarit ovat vallassa, tehdään miljar­di­luokkaa olevat veron­ko­ro­tukset. Summaa ja tapaa yritetään nyt sumuttaa. Surkuhupaisin esimerkki tästä on Rinteen ”liha- ja maitovero” -heitot, joita hän on jatkuvasti selitellyt ja peruutellut ja taas muutellut.

Kokoomuksen ja minun linjani lähtee ansio- ja eläketulojen verojen keventämisestä ainakin miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa ensi vaalikauden aikana. Lisätulojen margi­naa­li­veroa on myös alennettava. Nykyisin keskituloinen ihminen, joka tekee ahkerasti töitä saadakseen muutaman satasen lisätuloja, maksaa niistä jopa yli puolet veroa ja saa siis käteensä vain alle puolet lisätulosta. Kannustaako tämä työntekoon? Ei.

Suomen tuloverotus on kansain­vä­li­sessä vertailussa yksi ankarimmista. Siihen on saatava muutos. Verojen alennus tuo lisää verotuloja kasvavan taloudellisen toime­li­ai­suuden ja lisääntyvän työn kautta. Tähän näkemykseen ovat useat ekonomistit yhtyneet. Rinnekin jopa myönsi olleensa väärässä aiemmin tehdyn yhteisöveron alentamisen suhteen. Se toi lisätuloja, eikä vähentänyt niitä – ja toi lisää investointeja Suomeen. Voisikohan Rinne nyt ymmärtää, että lisäve­ro­raip­pojen sijaan tarvitaan kannustavaa tuloverojen keventämistä?

Osa verojen kevennyksestä on kohdistettava niin, että työttömänä olevan ihmisen on kannattavampaa mennä töihin kuin elää työttömänä erilaisilla tuilla. Nykyisin moni työtön voisi saada työpaikan, mutta työnteon tuoma lisätulo on vain parin sadan euron luokkaa, eikä se kannusta töihin menoon.

Sinivihreä verouudistus tuo lisätuloja siirtämällä painopistettä haittojen, päästöjen ja kulutuksen veroihin. Sillä hillitään myös ilmas­ton­muu­tosta.

Yksi nykyisen hallituksen hyvistä tavoitteista oli nostaa työllisyysaste yli 72 %:n. Se taso on helmikuussa jo ylitetty. Uudeksi tavoitteeksi on asetettava 80 %. Silloin olisimme hyvällä pohjois­mai­sella tasolla. Työlli­syy­sasteen paraneminen yhdellä prosent­tiyk­si­köllä tarkoittaa julkisen talouden vahvistumista miljardilla eurolla. Näitä rahoja tarvitaan hyvinvointimme ja laadukkaiden palvelujen ylläpitoon.

TIMO HAAPANIEMI
kunnan­hal­li­tuksen 
puheenjohtaja
eduskun­ta­vaa­lieh­dokas (kok.)